Galleria > Yleinen > Traktorit ja koneet
Valtra T190 ja Claas uniwrap 355.
Rehuntekoa 2008
Avainsanat: valtra claas uniwrap 355

Valtra T190 ja Claas uniwrap 355.

Rehuntekoa 2008

Kuvat198.jpg 030720084214.jpg 030720084222.jpg IMG_3771.JPG Valkjärvellä.JPG
Äänestä tätä kuvaa (äänet: 4/5 5 äänellä)
Tiedoston tiedot
Tiedostonimi:030720084222.jpg
Albumin nimi:t190 / Traktorit ja koneet
Arvo (5 ääntä):44444
Avainsanat:valtra / claas / uniwrap / 355
Kuvaajan nimi:T190
Kuva otettu pvm:2008
Paikkakunta:Ullava
Tiedostokoko:790 kt
Lisätty galleriaan:%09.%07.%2008
Tarkkuus:2048 x 1536 pikseliä
Katseltu:4074 kertaa
URL:https://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=29538
Suosikit:Lisää suosikkeihin

Kommentti 1 - 20 32:n joukosta
Sivu: 1 - 2

class   [%10.%07.%2008 kto2008 %09:%heinäkuu]
miten on pelannut uus 355, onko eroa edelliseen 255 uniwrappiin?
tonto   [%11.%07.%2008 kpe2008 %01:%heinäkuu]
Rohkea veto ostaa Uniwrappi. Miten verkkosidonta pelaa?
class   [%11.%07.%2008 kpe2008 %08:%heinäkuu]
mulla ainakin 255 mallissa verkkosidonta on toiminut 99,99% varmuudella, mut kiinnostais tietää muut erot käytännössä vanhan ja uuden välillä?
t190   [%12.%07.%2008 kla2008 %00:%heinäkuu]
ihan hyvin on pelannu. verkko pelannu hyvin ainaki rondotexin 1,25- 2000m kanssa. ei ollu rullien eikä verkon kanssa kyllä ongelmia entisen uniwrapin kans. Uutta entiseen verrattuna ohjain, vankempi sulloja ja runko, rasvarin putkia enemmän, muovilaatikot ja renkaat vaihettiin 700/40/22,5 eipä taida muita eroja olla.
class   [%12.%07.%2008 kla2008 %09:%heinäkuu]
sama juttu mulla 255 kanssa, ei mitään ongelmia ole ollut. ainoastaan oljen paalauksessa välillä ei suostu ottaa verkkoa ennenkuin pakkosyötöllä painaa menemään, ilmeisesti oljen liukkauden vuoksi? muuten kyllä toimii hyvin ja luotettavasti, tosin vasta reilu 16000 paalia painettu.
VALTRA M150   [%12.%07.%2008 kla2008 %11:%heinäkuu]
eivät ole vieläkään saaneet teliä tohon yhdistelmään
zetor 7045   [%12.%07.%2008 kla2008 %19:%heinäkuu]
valtra voimaa
cletrac   [%13.%07.%2008 ksu2008 %18:%heinäkuu]
teli on tarpeeton claasissa ratkaisevin parannus on MPS rullissa "piparkakkurulla" poistettu ja laakerointi vankempi
class   [%13.%07.%2008 ksu2008 %18:%heinäkuu]
Massikka mies: ei auttanut oljella silloin, rupee vaan takaportti aukeamaan ja paali tuli liian isoks ettei ota verkkoa enää ollenkaan mikäli kokeili niin. se ongelma oli siis silloin oljella. heinä/säilö verkko toimii 99,99%! ja eikä tosiaan teliä tarvita, ei oo kun haittaa pellolla. ainoo olis maantiellä ehkä tai sit metrin syvässä vedessä mut siihen tarkoitukseen on ilmatyynyalukset..
oppipoika   [%13.%07.%2008 ksu2008 %19:%heinäkuu]
Millä perusteella teli on tarpeeton jopa haitallinen pellolla? Eikö aina olis parempi että pintapaineet olis pienemmät?
cletrac   [%13.%07.%2008 ksu2008 %20:%heinäkuu]
ei kait telistä haittaa ole muttei ratkaiseva hyötykään monesti joutuu paalaimella tekemään jyrkkiä käännöksiä silloin teli tekee hyvin rumaa jälkeä jos pinta on märkä
oppipoika   [%13.%07.%2008 ksu2008 %20:%heinäkuu]
Miks paalaimella joutuu tekeen jyrkkiä käännöksiä? Pikkuisen järkeilyä niittäjälle, karhottajalle niin paalaaminen sujuu järkevin käännöksin. Mun mielestä telistä on iso hyöty kun miettiin paljonko jo pelkkä paalaaja painaa ja siihen tonnin paali, yht 4-5 tonnia. Miks kevät töissä sit käytetään paripyöriä yms. vaikka koneet on useimmin samanpainoisia tai kevyempiä.. Yhtälailla se heinäpelto tallaantuu
cletrac   [%13.%07.%2008 ksu2008 %20:%heinäkuu]
kuin eipaalaa muuta kun muitten peltoja niin tulee monenlaista lohkoa vastaan niin leveä pinta ja suuri kehäympärys vähentää pintatallamista
oppipoika   [%13.%07.%2008 ksu2008 %20:%heinäkuu]
Totta että suuri kehäympärys pienentää tallaantumista mutta teli tuollaisilla pyörillä kuin tuossa kuvassa on olis mun mielestä asiallinen pyörävarustus.. Eikä mahdoton rakentaa.
class   [%14.%07.%2008 kma2008 %09:%heinäkuu]
oli kuiva tai märkä pellon pinta niin teli murtaa aina käännöksissä ja tosissaan on paljon lohkoja jotka ahtaita tai paljon kulmia. eikä se oo aina niittäjästä kiinni vaan karhottaa pitäis aina vähintään reunat ja päisteet, helpottaa paljon paalausta ja vähentää karhojen tallausta. myös vaikka lohko olis iso ja selkeä muttei karhotettu niin käännöksiä päissä tulee aina reilusti ja siten teli murtaa joka kerta. kokemusta on kummastakin versiosta, joten mielummin kyseiseen koneeseen yks akseli isommalla rengastuksella, eri sitten kanttareissa jotka painaa puolet enemmän.
AntZa_89   [%22.%07.%2008 kti2008 %18:%heinäkuu]
mulla ei ainankaan oo teli murtanu pahasti en kyllä vaihtais yks akseliseen koneeseen ja toi claassi on muuten aika kevyesti tehty peli ei tuu kestämään
cletrac   [%22.%07.%2008 kti2008 %20:%heinäkuu]
mikä paikka ei kestä ei rautaa tarvi tuhlata pääasia että on oikeissa paikoissa
AntZa_89   [%24.%07.%2008 kto2008 %20:%heinäkuu]
no toi kääriä tosta varmaan ekana rupee ratkeilemaan käärintäpöytä on mun mielestä kyllä liian kyökänen
cletrac   [%24.%07.%2008 kto2008 %20:%heinäkuu]
en kyllä ole kuulut että uniwrapeista ois perä pettänyt NH:sta kyllä
Delaval VMS   [%24.%07.%2008 kto2008 %21:%heinäkuu]
minä ainakin olen kuullu että claasissa on käärintä puolella ollu aika paljon vikaa.. ja aina siinä on joku sidonta häiriö puoli paalia täynnä verkkoa Häkeltynyt täällä päin on ainakin paalain merkki vaihtunu aika monella Idea

Kommentti 1 - 20 32:n joukosta
Sivu: 1 - 2