Valtra S-sarja

Tuo ässä tulee ainaki peltokäyttöön ku ei nuin leviällä mammuttirenkaalla viitti jatkuvasti pelkkää tietäkään jullottaa ku pitäs ajaa penkkoja pitkin koko ajan ja talavella löis pelekkää hurua kokoajan nuo takarenkaat

Kai noilla renkailla haetaan pienempää pintapainetta, mutta kyllä tällasen monsterin alla maa jo väkisinkin tiivistyy. Alkaa olla vähän ylimitoitettu kone meidän oloihin vaikka kuinka tehomaataloutta harrastaisikin, kun nämä Suomen peltokuviot ei ole mitään preeriaa. Uskoisin, ettei ole monen suurtilankaan ostoslistalla tällainen peli. Ellei isäntä sitten ole vähän suuruudenhullu ...

Eiköhän teholtaa tuon kokoisia traktoreita ole suomen pelloilla vaikka kuinka paljon, pienemmällä rengastuksella. Mikä ässä tuo on? Lienee Pirkka hallissa loppuviikosta nähtävissä.

No mutta halloota halloota... Kylläkai vielä vähemmällä on sittenkin tehoalueen 270-370 hv traktorit Suomen pelloilla. Traktorin suuresta ulkoisesta olemuksesta ei ole useimmiten hyötyä, päinvastoin. Peltotyöt kun olisi hyvä saada hoidettua kulkematta pellolla

Edellinen kommentti jatkuu : Monissa töissä vetotehoa ei tarvita kuten ennen, kun työ ei ole vain raakaa vetoa, vaan työtehtävät liittyvät enemmän laitteiden liikuttamiseen ja työn tekemiseen hydrauliikalla ja voiman­ulosotolla takaa ja yhä useammin myös edestä. Vetokoneet, joilla kiskotaan maanmuokkaria tai raskasta maansiirtoperävaunua ovat erikseen

Ja vielä vähän jatkoa : Jos S-sarjalainen painaa 10 300 kiloa, ja sitä voidaan lisäpainottaa 14 320 kiloon tai paripyörien kanssa jopa 17 640 kiloon, niin kyllä alkaa maan tiivistymistyminen olla kohta ongelma.

Just nyt ei jaksa tehdä vertailulaskelmia pintapaineista Ässä Valtran, Missi kilpailijoiden tai vaikka sirkkelinterärenkailla olevien vanhojen lietevaunujen välillä.. Joku innokas peruskoululainen vois vetästä vertailulaskelman. Sovitaan vaikka missin painoksi 60 kiloa. Ässä Valtran takaset 1100 levyset ja näyttää kantavan bitumilla 2 ruusun väliä.. Sovitaan Ässän taka-akselille vaikka 12 tonnia koukussa/ nostolaitteissa on " kaikkia mahollista" . Vanhan sirkkelinterärenkailla olevan 6,5-8,5 kuution lietevaunun kokonaismassa vois olla hatusta heitettynä 8-10 tonnia ja mikähän niisä ois renkaan kantopinnan leveys.. Oisko huima 200mm, jolla alkaa syntyä sarkaojaa saman

-> , jolla alkaa syntyä sarkaojaa samantien kun kurvaa maantieltä pellolle kelillä kuin kelillä... Sovitaan vielä että Missin stereotyyppiä kannattelee maanpinnalla vaikka 10x10mm piikkikorko ja päkiän kantopinta-alan voi tuumailla viivottimella sopivanlaisella korkokengällä liikkuvan tyttären kengänpohjasta.. Ja sitten ei muutako vaikka koko peruskoululuokka laskemaan vähä erilainen huumori tehtävä opettajaa myöten Hieman joutuu täydentään vielä kantopinta-aloja mutta eiköhän se selviä tuollee Ässä Valtra vihjeen ja monipuolisen googlen ja vihkopaperin käytön avulla kun hetken tuumailee.. Eikös monipuolisesti soveltavia tehtäviä ollut tarkoitus ruet

Eikös monipuolisesti soveltavia tehtäviä ollut tarkoitus alkaa tehtailemaan peruskoulussa, siis että lähtöarvojen selvittämiseenkin pitää käyttää hieman mielikuvitusta, koska se on aitoa arkea. Tässä kyseisenlaisesta tehtävästä eräs prototyypi..

Kyllä ne jotkut imee jo äidinmaidosta noi puheenlahjat. Siinä tuli Kemopetroolilta verbaali pläjäys opiksi ja ojennukseksi isäntälinjan metsänhoitajille tuulenkaatojen poiskorjaamiseksi ympäristöä vähemmän vaurioittavalla tavalla eli kantopinta-aloja laskien

Leikki sijansa saakoon mutta edelleen olen sitä mieltä, että kyllä liki 18 tn painava traktori jo aikas jyrä alkaa olla ja maan tiivistäjä. Tämä ei ole puoleltani mikään valistuksellinen puheenvuoro, tehkää vaikka kutosen Caterpillarilla ne työnne. Kunhan kerroin vain oman näkemykseni.

Itseasiassa arvasin jo ennakkoon että tuohon " kantopinta-alaan" tartutaan aivan varmasti ja halusin nähä minkälaista puujalkavitsiä siitä murjotaan.. Joo tottahan se on että raskaita kamppeita ovat nykyset suuret peltokoneetki suomen maassa mutta minkäpä sille voi.. Jos lietettä sun muuta paskaa on valtavasti ajettavaksi ja rehua, rehuntekua ja muokkausta tietysti suhteessa samalla mitalla niin eipä niitä ehi sitte paljo pienemmillä kamppeilla ajamaan tai sitte koneen pitää mennä yötäpäivää ympäri vuoden mutta minkälainen ihiminen se semmosta kestäis kuskina, jos kone ittesään sen kestäis..

Isoja ovat koneet nykyään, siitä ei pääse mihinkään mutta samoin ovat työkoneetkin. Esim. Heinätyökoneet. Niitto 9 metriä, karhotin 9 metriä, noukkari, lietevaunun multain 9 m. Eli peltoon tulee yhdet "raiteet" 9 metrin välein ja muuhun osaa peltoa ei ajeta nurmikierron aikana, näin täällä koneketjussa missä niitin kesällä. Ja tarvii sanoa että 240 hv on ihan minimi 9 metrisen perhosen kanssa. Samoin ne ulosotolla tai hydrauliikalla toimivat työkoneet tarvitsevat voimaa ja painoa eteensä että liikkuvat. 5000kg painava karhotin ei tule ylämäkeen kevyen traktorin perässä.

Tänää just luin et kui jotku farmarit on repiny hiuksiaan,ku investointitukirahat on saamatta. Onko oikeesti nii että jotku farmarit/urakoitsijat elää täsin valtion rahojen varassa. Romuttu kyllä oma näkemys oikeistolaisesta yrittäjyydestä. Sitte viel se että muualla maailmassa tällästä systeemiä ei pahemmin tunneta. Ei tarvi olla ruudin keksijä miksi isännät on nytten hätää kärsimässä,ku elinkeino tehdään nii kalliiksi,ettei auta muu kun investointituella koittaa pärjätä. No ite 100% oikeistolaisena en ole näihi vielä sortunut,koska haluan tehdä työtä joka on täysin elinkelpoinen ilman avustuksia. Tuntuu nii hullulle että valtion pitää elättää

Suomalaiset yrittäjät... Täällä jos joutus pärjää omillaa ni taitas olla ursusta/zetoria isännillä. Ois kiva tietää paljo valtio on avustannu tämänki investoinnin hankinnassa?

Eiköhän niitä " investointi / tuotantotukia " saa aika monet muutki yritykset pörssiyrityksiä myöten. Kuten esimerkiksi " innovaatio tuki " Ex Nokiaa myöten muistaakseni satoja miljoonia vaikka yhtiöllä itellään oli silloin miljardikassa. Samoin Äänekosken uudelle " Biotuotetehtaalle" virtaa innovaatioeuroja junalastillinen.. Niitä " innovaatio investointitukia" löytyy kyll pelkästä paperin pyörittelystä betoniseiniin ja junan pyörien / rekan renkaiden pyörimiseen..

Niihä se meidän valtio syytää euroja yrityksille jotka sitte lahjottaa rahansa ulkomaille. Ihmetyttää silti kui ne muut maat pärjää ilman näitä ja Suomalaiset yritykset ei. Sitte viel tääl kehataa valittaa että ei kannata

Niihä se meidän valtio syytää euroja yrityksille jotka sitte lahjottaa rahansa ulkomaille. Ihmetyttää silti kui ne muut maat pärjää ilman näitä ja Suomalaiset yritykset ei. Sitte viel tääl kehataa valittaa että ei kannata

Ensinnäki Suomeen on luotu Eu avusteisesti aivan uskomaton byrokratiaviidakko johon törmää aika moni suomalaisista yrittäjistä. Virastot on pullollaan tyyppejä jotka keksii mitä typerämpiä asetuksia, jotka todellisuudessa on aina hoidettu oikealla tavalla luontaisella maalaisjärjellä. Silti näitä turhia asetuksia on tehtailemassa uskomaton määrä raukkoja joita sitte on palkattu jo pari vuosikymmentä toiset raukat valvomaan ja tietysti tämä tulee kalliiksi niin valtiolle kuin myös niille yrittäjille, joidenka elämästä nämä raukat tekevät tarkotuksella mahdollisimman vaikeaa..

Kaikki byrokratian valtuuttamat rutiinitarkastuksethan tehdään suomessa yleensä aina " yleinensyyttäjä periaatteella" eli, vaikka kaikki olisikin hoidettu oikeasti hyvin niin silti valitetaan joka asiasta aivan varmasti ja kuumeisesti mietitään mistä vois väkipakolla löytyä se mistä vois valittaa virallisesti just jonku typerän ympäripyöreesti kirjotetun asetuksen nojalla, jota saa tulkita oman mielensä mukaan miten vain eri viikonpäivinä. Oleellista että siihen takerrutaan, jos oikeasti ei löydy mitään valittamista.. Esimerkki: Työsuojelutarkastaja käy tarkastuksella erään perheyrityksen tiloissa joka on palkannut kesätyöntekijän. ->