M-F 168

Tuommosella raskaskeulasella pienillä eturenkailla olevalla kamppeella ei teheny pellolla oikein yhtään mitään sillon 70-luvullakaan poislukien kestonurmet, josa se ei välttämättä jääny kiinni, jos ei ollu hirviän märkää.. Toisin sanoen tuo kampe on varmasti parhaimmillaan pihahommissa kestopäällysteellä..

Tai sitten hommaa suosiolla isommat renkaat...

Se toki ois auttanu Mutta niitä rengasvaihtoehtoja ei tainnu olla sillon 70-luvulla liiaksi tarjolla ja monelta kypsy hermo sen verran hyvästi nuihin 100-sarjan nelipyttysiin vakiorengastettuihin takapotkuihin että se kuskattiin rengasliikkeen sijasta heti vaihtoon kuin mahollista..

Naapuri vaihtoi Ford 6600:seen heti uutena isommat eturenkaat,, vakio renkailla ei pärjännyt kuulemma alkuunkaan...

Se oli varmasti järkevä temppu. Toinen kätevä temppu oli viiä Fergu vaihtoon ja ajella pois uudella vakionakin suurempi renkaisella Valmet 702 takapotkulla ja sittekö siihen vaihto hetken päästä 18.4. R34 takarenkaat viel niin sehän oli todella kova peli verrattuna kyseisenlaiseen Ferguun..

Mitä entis aikojen näillä oikeasti ammatikseen ajaneitten juttuja kuullut, niin nuo kapeammat renkaat joka nurkassa on ollut parhaimmat. Pito paljon parempi kuin leveämmillä. Ja kapeammilla renkailla oleva kone kääntyy talvella paremmim. Tarvittaessa sitten laitettu paripyörää ja ketjua joka nurkkaan, vuan mistäpä ne nämä nykkyajan jantterit tämmösiä kikkoja tietäsi..

Kylläpä ne on ihan oikeita olemassa olevia ihmisiä jotka on joutunu 70-luvun puolivälin molemmin puolin muutaman vuoden ajamaan tuommosella 100-sarjan 4 pyttysellä Fergulla ja se on ollu yhtä (...)ä 4Nuffin jälkeen, jolla oli käyty savotoimassa talvisin pöllinajossa. Kyseiset henkilöt varmasti osasivat hirttää puun renkaaseen mutta siitä huolimatta kyseinen kampe oli vakiorenkailla täysin (...) peltotöihin ku siinä se aika meni sitte kun sitä hirtti ja täkkäs pintaan jatkuvasti..

Kerran tuommoses Fergus tuo keula on hiton painava tuolle rengastukselle niin ei hirviästi auta, vaikka takana on paripyörät kerran keula kuuluu uppotukille..

Aivan varmasti vesi seisoo pellolla, jos piiriojat ovat perkaamatta eikä märemmille paikoille ole täydennysojituksia tehty puhumattakaan, että lisäksi pinnan muotoilulla olisi pahempia lammikkopaikkoja korjailtu. Tulee siitä isännän Valmetistakin uppotukki jos vaan uuninpankolla makoileepi ja jättää ojatyöt tekemättä, eikä siinä yhtään auta leveämmät eturenkaat ;=)

Ja jottei nyt totuus aivan unohtuisi niin muistutettakoon, että massikan 165 -sarjaa ja sarjan variantteja (165, 165s 168) myytiin aikoinaan yli 15 000 kappaletta Suomeen eli oli Suomen myydyin traktori aikoinaan. Kovin huonona ei satakuusvitosen maine ole voinut kylästä kylään kiiriä, kun tällaisiin myyntilukemiin on päästy. Olihan niitä Valmettejakin toki silloiseen aikaan myytävänä niitäkin. Niitähän jäi varastoihin seisoskelemaan kun eivat Ukko-Maran eteen tai Vammaksen alustoiksi kelvanneet

Kummasti vaan tuolla Ferkulla hommat onnistui. Paljon pahempi tapaus on laittaa 705 nelivetovalluun etukuormaaja, täyspaska sukeltaja siitä tulee.

Nythän morkattiin ainoastaan siis näitä 165 ja 168 takapotkuja. Kyseisten mallien myyntiluvut menee täysin ainoastaan aikakauden " Hankkija uskovaisuuden" piikkiin. Fanaattinen fergumies on toki kärvistelly kyseisillä kamppeilla hammastapurren ja piilossa kiroillen, koska se juttu oli todella niin että kaikki muut takapotku merkit kyllä meni paikoista normaalisti mihin kyseinen 100-sarjan ferku upotti heti keulansa.. Niinpä kaikki vielä omaa merkkiänsä etsivät hankkiutu kyseisestä traktorimallista heti eroon kun mahdollista..

Kyllä meidän 165 Ferkkuun on etupainoja pitänyt laittaa kun töitä tehtiin, kevyeksi meinas usein jäädä ja ihan samanmoisia renkaita oli muissakin merkeissä.

Se on ollu sitte 80-luvulla tai 90-luvun puolella jo.. -74-77 vuosina ei tainnu olla muutako 2 tai 2,5 metrinen Juko kylvökone ja Fiskarssin 3 siipiset aurat joilla Fergun keulaa sai hieman kevennettyä maantiellä ajaessa kun nostolaitteet oli ylhäällä.. Sen jälkeen 702 Valmetin myötä tuliki pistettyä kaikki kamppeet uusiksi isommiksi kun tuli oikea traktori taloon jolla oli ilo ajaa ilman turhaa rymyämistä jota se oli 165 Massikan kans ollu.. Mutta toki hyvä jos joku on onnensa löytänyt myös 165 ja siitä johdettujen varianttien ratissa.. Meidän 702 rytäjättiin ihan hemmetisti 21 vuodessa 78-99 välillä ja traktori palveli hienosti kyseisen aikakauden.

Kyllähän Massikan keula keveni kyntäessä kiitos toimivan vetavastussäädön....toisinkuin Valmetin ala-arvoisen kuskille ulkoistetun räpellyksen. Vasta sähköisesti hallittava nostolaite toi valmetkuskin ulottuville toimivan vetovastussäädön. Omaa kokemusta on 903 ja 705 valluista.

Matsikka: Hyvä vitsi Löydäkkö mistään 165 vastaavilla auroilla ja lähetään kattoon oisko kuitenki niin että dementia kultaa muistot..

En väitä, että 165 olis keveämpänä vallun veroinen, 602 olis samaa kokoluokkaa. Mutta sen voin kokemuksesta sanoa että Valmetin mekaanisesti hallitun nostolaitteen vetovastussäätö on ihan persustasta. Se ei toimi niinkuin pitäisi.
Ja sanotaampa vielä, 165:ta vois verrata samanikäiseen 700 Valluun, siitä ja 702:ta ei oo kokemusta, omasta 903 ja 705-4 on riittävästi.

Ei sitä 165 variantteineen tarvitse verrata yhteenkään Valmettiin kerran kyseessä oli ainoastaan kyseisen Fergun ominaisuudet. Valmeteissa ja Valmetin eri malleilla sit omat ominaisuutensa. Mutta tuossa 165 variantteineen ei natsaa silti mikään.. Mutta onneksi olkoon heille jotka ovat löytäneet natsauksensa kyseisten kamppeiden kanssa, se ei mua haittaa kyll tippaakaan.. Mutta onni että kyseinen kampe oli lähtenyt meiltä hittoon heti ensi tilassa, sillä pääsi sitte joku toinen onnensa kukkuloille ja meillä porukka myös ku päästiin siitä eroon.. Kaikki hyvin siis

Kemopetrol: Lueppa itse kirjoittamasi kolmas (3.) sekä edellinen kommenttisi, mieti hetki mitä tuli kirjoitettua väärin. Sen jälkeen voit jatkaa uraa menestyvänä SATUSETÄNÄ

Jopo: Joudun tekemään Timo Soinit ja toteamaan, että " Kun irtonaiset lauseet irroitetaan asiayhteydestään niin niillä voidaan väittää mitä vain mitä alkuperäinen sanoja ei ole tarkoittanut" Mutta joo ei se mua haittaa että joku on päässyt ja on yhä onnensa kukkuloilla 165 kera..